Tasavallan presidentin kansliassa keittiömestarina työskentelevä Jyrki Jääskeläinen nauttii monipuolisesta työstään, jossa arkea ovat yhtä lailla kotoisat korvapuustit ja lihapullat kuin Linnan juhlat ja edustuspäivälliset.
Väillä pyöritellään lihapullia ja leivotaan kotoisasti korvapuusteja, välillä valmistellaan monen ruokalajin juhlavia edustuspäivällisiä. Toisinaan ruokailijoina on vain tasavallan presidentti ja hänen puolisonsa, toisinaan tarjoilut pitää mitoittaa jopa 1700 vieraalle, kuten itsenäisyyspäivän Linnan juhlissa. Tasavallan presidentin kansliassa keittiömestarina työskentelevän Jyrki Jääskeläisen työ on vaihtelevaa, kiinnostavaa ja monipuolista.
”Tunnen kiitollisuutta, että olen saanut mahdollisuuden tehdä tällaista työtä. Onhan tämä aivan huikea työpaikka”, Jääskeläinen sanoo.
Kuva: Juha Lindvall
Ennen nykyistä työtään tasavallan presidentin kansliassa Jyrki Jääskeläinen on tehnyt mittavan kansainvälisen uran kokkina ja keittiömestarina muun muassa Suomen suurlähetystöissä eri puolilla maailmaa. Kiinnostus ravintola-alaa kohtaan syttyi 1980-luvulla Porvoossa.”Osallistuin jo kotona paljon ruoanlaittoon ja lukion jälkeen hakeuduin opiskelemaan kokiksi Porvoon hotelli- ja ravintolakouluun. Ala tuntui heti omalta.”
Kaksivuotisten opintojen jälkeen Jääskeläinen kävi armeijan ja päätti sitten lähteä rauhanturvaajaksi YK-joukkoihin Golaniin.
Vuodet ulkomailla opettivat minulle, että Suomi on arvostettu ja kiinnostava maa.”
”Koska minulla oli ravintolakoulutausta, hakeuduin sielläkin keittiöhommiin ja kävin muutaman kerran komennuksella myös Suomen lähetystössä Damaskoksessa. Siitä syttyi kipinä, että työ suurlähetystössä voisi olla kiinnostavaa.”
Rauhaturvatehtävistä palattuaan Jääskeläinen huomasi, että silloisessa Leningradissa oli avoinna Suomen pääkonsulin kokin paikka, jota hän haki ja tuli valituksi. Siitä käynnistyi kansainvälinen ura, joka vuosien mittaan kuljetti Jääskeläistä Suomen suurlähetystöihin muun muassa Kiinaan, Saksaan, Japaniin ja Yhdysvaltoihin.
”Vuodet ulkomailla opettivat minulle, että Suomi on arvostettu ja kiinnostava maa. Esimerkiksi Japanissa suomalainen ruoka ja kulttuuri saivat valtavasti huomiota. Osallistuin siellä ollessani TV:n ruokaohjelmaan, jolla oli yli 20 miljoonaa katsojaa.”
Perustana kotimaiset raaka-aineet
Suomeen Jääskeläinen palasi vuonna 2018 aloittaessaan työt tasavallan presidentin kansliassa. Keittiömestarina hän vastaa presidentin yksityis- ja edustustilaisuuksien ruokatarjoiluista. Toimipaikkoja on kolme: presidentin virka-asunto, Presidentinlinna ja kesäisin Naantalin Kultaranta.
Aineksia työhönsä Jääskeläinen kertoo ammentavansa suomalaisesta ruokakulttuurista. ”Meidän kannattaa olla ylpeitä erityisesti puhtaista ja hienoista suomalaisista raaka-aineista, joiden hyödyntäminen on perusta myös tasavallan presidentin kanslian ruokastrategiassa.”
Alkuruuaksi mustajuurikeittoa, pääruuaksi paahdettua siikaa ja jälkiruuaksi itse tehtyä mustikkajäätelöä. Esimerkiksi tällainen voisi olla suomalaisuutta ilmentävä menu Jääskeläisen suunnittelemana.
”Käytämme paljon marjoja, mutta mustikka on raaka-aineena hieman hankala, sillä se värjää suun. Siksi suosimme pensasmustikkaa”, keittiömestari paljastaa kiinnostavan yksityiskohdan ruokalistasuunnittelun takaa.
Kultarannan puutarhasta tasavallan presidentin keittiötiimi saa pensasmustikoiden lisäksi käyttöönsä muun muassa vadelmia, mansikoita ja viinimarjoja. Lisäksi Kultarannassa kasvaa omenoita ja monenlaisia kasviksia.
”Kesäaikaan olemme kasvisten suhteen melko omavaraisia Kultarannan runsaan tarjonnan ansiosta.”
Linnan juhlissa maistuvat suupalat
Suunnitellessaan ruokatarjoiluja tasavallan presidentin virallisiin tilaisuuksiin Jääskeläinen ottaa huomioon monia asioita. Millaiset raaka-aineet ovat juuri nyt sesongissa ja miten niitä on saatavilla? Mikä on tilaisuuden luonne ja vieraiden tausta?
”Esimerkiksi vieraiden uskonto voi rajata joitakin raaka-aineita pois. Lihan osuus on tarjoiluissa kääntynyt laskuun. Varsinkin lounastilaisuuksissa syödään mieluummin kalaa kuin lihaa.”
Vuoden suurin ja näyttävin tapahtuma on itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto, jonka ruokateeman ja tarjoilujen suunnittelu aloitetaan elokuussa. Viime vuonna ruokateemana oli Lappi ja menussa maistuivat muun muassa pohjoisen kalat ja marjat sekä poro monessa muodossa.
Lihan osuus on tarjoiluissa kääntynyt laskuun.”
”Ruokien suunnittelu lähtee liikkeelle teemaan sopivista raaka-aineista, joille alamme etsiä toimittajia. Osan juhlien tarjoiluista teetämme suomalaisilla pientuottajilla, joilta saamme tarjolle esimerkiksi leivonnaisia.”
Viime vuonna itsenäisyyspäivän Linnan juhliin osallistui noin 1700 kutsuvierasta. Presidentinlinnan keittiössä juhlatarjoiluja heille valmisti yhdeksän ravintola-alan ammattilaista.
”Ulkonäön ja maun lisäksi kiinnitämme erityistä huomiota tarjottavien säilyvyyteen ja helppoon syötävyyteen. Parhaiten toimivat pienet suupalat.”
Pahvilaatikoita Pohjois-Koreaan
Jääskeläisen mukaan kaikkein palkitsevinta hänen työssään on se, että tilaisuudet tarjoiluineen onnistuvat ja järjestelyihin osallistunut henkilökunta saa onnistumisen ja hyvän olon kokemuksia. Aina kaikki ei suju suunnitellusti, vaan pitkän työuran varrelle on osunut myös kiperiä tilanteita. Jääskeläinen muistaa eräänkin kerran Pekingin vuosiltaan, kun sähköt katkesivat juuri ennen tilaisuuden alkua.
”Haastavissa tilanteissa auttaa hyvä paineensietokykyni. Olen ihmisenä rauhallinen ja pitkäpinnainen.”
Uran ikimuistoisimpiin hetkiin lukeutuu kohtaaminen Japanin keisarinnan kanssa. Se tapahtui 2000-luvun alkupuolella Jääskeläisen työskennellessä keittiömestarina Suomen suurlähetystössä Tokiossa. ”Sain esitellä keisarinnalle tarjolla olevia ruokia hänen olleessaan lähetystön vieraana. Japanin keisaripariskunta on aika lailla tavallisen kansan ulottumattomissa, joten kokemus oli mieleenpainuva.”
Mieleen ovat jääneet myös vierailut Pohjois-Korean pääkaupungissa Pjongjangissa, jossa Jääskeläinen pääsi käymään kolmesti 1990-luvulla. Hän työskenteli tuolloin kokkina Suomen suurlähetystössä Pekingissä.
”Matkustimme Pohjois-Koreaan junalla mukanamme viikon ruokatarvikkeet pahvilaatikkoihin pakattuna. Takaisin palasimme tyhjin käsin lentokoneella. Ne reissut olivat unohtumattomia.”
Tunnustusta työpanoksesta
Nykyisessä työssään tasavallan presidentin kanslian keittiömestarina Jääskeläinen pääsee vuosittain osallistumaan kansainvälisen Le Club des Chefs des Chefs -järjestön tapaamiseen, joka kokoaa yhteen eri maiden valtionpäämiesten kokit ja keittiömestarit. Edellisen kerran viikon mittainen tapaaminen järjestettiin viime syksynä Italiassa. Siellä Jääskeläinen sai keskustella työstään muun muassa Ruotsin, Tanskan ja Britannian kuninkaallisille kokkaavien keittiömestareiden kanssa.
Monelle lapselle kouluruoka on päivän ainoa lämmin ateria. Siinä on ammattilaisilla iso vastuu, jolle täytyy nostaa hattua.”
”Vaihdoimme ideoita mutta keskityimme myös ruoasta nauttimiseen. Lisäksi järjestimme hyväntekeväisyysillallisen Haitin orpolasten hyväksi. On ollut hienoa päästä osaksi tällaista ammattilaisten joukkoa.”
Hyvältä on tuntunut Jääskeläisen mielestä sekin, että hän pääsi tänä vuonna ehdolle ravintola-alan PRO-palkinnon saajaksi keittiöpäälliköiden ja -mestareiden sarjassa. Vaikka oma sarjavoitto jäikin tammikuussa järjestetyssä gaalassa saamatta, jo pelkkä ehdokkuus merkitsee Jääskeläiselle hienoa tunnustusta vuosikymmenien työpanoksesta alalla.
Kuva: Juha Lindvall
”Olen kiitollinen ja vähän ylpeäkin tällaisesta tunnustuksesta.”
Omaa työtään Jääskeläinen pääsee usein tekemään juhlavissa puitteissa kristallikruunujen loisteessa. Arkisemmassa ympäristössä joukkoruokailun parissa työskenteleville keittiöalan kollegoille hän haluaa jakaa kiitosta ja kannustusta. Esimerkiksi kouluruokailussa tehdään Jääskeläisen mielestä valtavan tärkeää työtä pienillä määrärahoilla. ”Monelle lapselle kouluruoka on päivän ainoa lämmin ateria. Siinä on ammattilaisilla iso vastuu, jolle täytyy nostaa hattua.”