Teksti: Krista Korpela-Kosonen
Hyvä työilmapiiri rakentuu työpaikan arjessa. Se on työkaverin huomioimista ja arvostusta sekä yhteisten tavoitteiden jakamista.
Ei ole lainkaan yhdentekevää, millaisessa ilmapiirissä saamme tehdä päivittäisen työmme. Työpaikan ilmapiiri vaikuttaa muun muassa työmotivaatioon, työssä jaksamiseen ja viihtymiseen sekä työhön sitoutumiseen.
”On jokaisen oikeus, että työhön on kiva mennä ja siellä on kiva olla, sillä työpaikalla vietetään iso osa päivästä. Kun työpaikalla on hyvä ilmapiiri, siellä on yleensä myös hyvä tunneilmasto. Hyvä työilmapiiri ruokkii myönteisiä tunteita, joka aikaansaa sen, että työntekijät ovat auttavaisempia toisiaan kohtaan”, kuvailee työterveyspsykologi, psykoterapeutti ja työnohjaaja Hannele Karhu.
Kuva: Olo Collection
Hyvä työilmapiiri syntyy vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja sen vaaliminen on jokaisen vastuulla. Kaikki lähtee pienistä arkisista teoista, kuten työkaverin huomioimisesta ja arvostuksesta, läsnäolosta ja kuuntelusta sekä työpaikan yhteisten toimintatapojen kunnioituksesta.
Työpaikan ilmapiiri on yhteydessä myös psykologiseen turvallisuuteen, jonka merkityksestä puhutaan nykyään paljon. Psykologisesti turvallisella työpaikalla vaalitaan avointa ilmapiiriä, jossa uskalletaan tehdä omia ehdotuksia ja pyytää tarvittaessa apua. Moka ei ole maailmanloppu, vaan mahdollisista virheistä voidaan yhdessä oppia.
”Psykologinen turvallisuus on myös erilaisuuden ymmärtämistä ja jokaisen ottamista osaksi joukkoa. Se on myös ymmärrystä siitä, että on monenlaisia tapoja päästä samaan lopputulokseen”, Karhu sanoo.
Perehdytykseen kannattaa panostaa
Karhun mukaan työpaikan ilmapiiristä kertoo paljon se, miten uusi työntekijä otetaan työyhteisössä vastaan. Hyvään perehdytykseen kannattaa panostaa, koska sillä voidaan vahvistaa uuden työntekijän kokemusta porukkaan kuulumisesta.
”Perehdytys kertoo uudelle työntekijälle, miten tervetullut hän on työyhteisöön. Hyvä perehdytys on kannustuksen ja arvostuksen osoitus uutta työntekijää kohtaan”, Karhu painottaa.
Uudella työntekijällä voi olla työyhteisölleen paljon annettavaa. ”
Tavallisesti ajatellaan, että perehdytyksen tarkoituksena on antaa uudelle työntekijälle työssä tarvittavaa tietoa. Karhu kannustaa huomioimaan, että myös uudella työntekijällä voi olla työyhteisölleen paljon annettavaa.
”Uudella työntekijällä voi olla arvokkaita huomioita ja ideoita esimerkiksi työn sujuvuudesta. Hyvä työilmapiiri mahdollistaa, että hänen näkemyksensä tulevat kuulluiksi. On tärkeää, ettei työpaikalla synny vastakkainasettelua uusien ja kokeneempien työntekijöiden välille. Kun töitä tehdään saman päämäärän eteen, kaikki voivat oppia jotakin toisiltaan.”
Hiljaiset signaalit on hyvä havaita
Esihenkilön on hyvä tiedostaa, millaista ilmapiiriä hän luo työpaikalla. Esihenkilöt näyttävät esimerkillään mallia toisten arvostamisessa ja kunnioittamisessa. Hyvään johtamiskulttuuriin kuuluu työntekijöiden tasapuolinen kohtelu ja reilu palautteen anto. Karhun mukaan esihenkilöt voivat näyttää esimerkkiä myös siinä, miten hankalatkin asiat voidaan työpaikalla ottaa puheeksi.
”Ristiriidatonta työyhteisöä ei ole olemassakaan, ja epäkohdistakin pitää uskaltaa puhua. Työpaikoilla tulisi olla selkeät toimintamallit, kuinka ristiriitoja ratkaistaan.”
Esihenkilöt voivat olla avainroolissa havaitsemassa hiljaisia signaaleja, jotka ennakoivat työilmapiirin huononemista. Jos aikaisemmin puhelias työporukka muuttuu yhtäkkiä hiljaiseksi tai palavereissa ei enää uskalleta kommentoida toisten ehdotuksia, työyhteisössä saattaa kyteä konfliktiksi leimahtavia ristiriitoja.
”Hiljaisiin signaaleihin havahtuminen on ongelmien ennakointia”, Karhu sanoo.
Työilmapiiriä voivat heikentää monenlaiset ihmisten välisiin suhteisiin ja työolosuhteisiin liittyvät asiat. Esimerkiksi epäoikeidenmukainen kohtelu, ryhmän ulkopuolelle jättäminen, puhumattomuus ja tiedon panttaaminen sekä jatkuva puuttuminen toisen työhön johtavat herkästi ilmapiirin tulehtumiseen. Usein vuorovaikutustilanteissa tapahtuu myös väärinymmärryksiä, jotka olisi hyvä selvittää tuoreeltaan.
”Jos loukkaantuu jostakin, olisi tärkeää varmistaa toiselta, että mitä oikein tarkoititkaan. Meillä ihmisillä on taipumus koko ajan tulkita asioita, eivätkä tulkinnat aina osu oikeaan”, Karhu muistuttaa.
Kiireessä korostuu kommunikaatio
Työpaikalla koettu kiire ja stressi vaikuttaa usein negatiivisesti työilmapiiriin. Silloin pintaan nousee herkästi eriarvoisuuden kokemuksia, jos työntekijälle tulee tunne, että itse joutuu puurtamaan muita enemmän.
”Työpaikalla olisi hyvä keskustella pelisäännöt kiireessä toimimiseen, ettei kiire aiheuttaisi turhaa kahnausta ja negatiivista ilmapiiriä. Kiirehuippujen aikaan on hyvä pitää mielessä, että jokaisen työpanos on tärkeä ja edistää yhteistä päämäärää.”
Helsinkiläisen Olo Collection -ravintolaryhmän HR Specialist Milla Kangaspunta jakaa Karhun näkemyksen kiirehuippuihin varautumisesta. Erityisesti hyvän kommunikaation merkitys korostuu kiireen aikana.
”Serviisin aikana on tärkeää, että sekä salissa että keittiössä tiedetään, missä mennään. Työt pyritään tekemään pilke silmäkulmassa hyvällä meiningillä kiireestä huolimatta. Arvoihimme kuuluu, että arvostamme toisiamme. Käytännössä se tarkoittaa hyvän kommunikaation lisäksi, että kollegaa autetaan aina tarvittaessa.”
Kuva: Olo Collection
Hyvä lähijohtaminen on läsnäoloa
Olo Collection -ravintoloissa on viime vuosina tehty määrätietoista työtä hyvän työilmapiirin ja työntekijäkokemuksen vahvistamiseksi. Ravintolaryhmään kuuluu kaikkiaan kahdeksan Helsingin keskustassa sijaitsevaa ravintolaa. Ryhmän tuorein tulokas, Ristorante Scolare, avautui lokakuun alussa.
”Tavoitteenamme on luoda erinomainen asiakaskokemus. Jotta siihen päästään, meidän on pidettävä huolta työntekijöistämme. Teimme vuosi sitten syksyllä ensimmäisen kerran henkilöstökyselyn selvittääksemme tärkeimmät työtyytyväisyyteen vaikuttavat asiat. Sen jälkeen asioita on lähdetty viemään eteenpäin ravintola- ja tiimitasolla”, Kangaspunta kertoo.
Millaisiin asioihin on käytännössä kiinnitetty huomiota? Esimerkiksi työn ja vapaa-ajan tasapainoon, tasapuoliseen kohteluun, jokaisen mahdollisuuteen olla työssäkin oma itsensä sekä mahdollisuuksiin edetä ja kehittyä uralla. Näiden lisäksi työntekijät nostivat tärkeänä asiana esiin luotettavan esihenkilötyön ja johtamiskulttuurin.
”Esihenkilöillä on kriittisen tärkeä rooli hyvän työilmapiirin vahvistamisessa. He ovat mukana päivittäisessä tekemisessä ja näyttävät esimerkkiä, miten toimitaan tiiminä. Hyvä lähijohtaminen konkretisoituu arjessa muun muassa läsnäolon, palautteen ja kiitoksen kautta.”
Työilmapiiristä rekrytointivaltti
Olo-ravintoloissa yhteisöllisyyttä vaalitaan myös yhteisillä henkilöstölounailla, jolle työntekijät kokoontuvat käymään läpi päivän tärkeät asiat. Yhteinen työkieli on englanti, sillä lähes aina työvuorossa on useampi työntekijä, joka puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea.
”Heti kun vuoroon tulee joku, joka ei puhu suomea, keskustelut vaihtuvat englanniksi. Kaikki otetaan mukaan ja yhdessä huolehditaan, että kaikki pysyvät keskusteluissa kartalla.”
Kangaspunta uskoo, että hyvä työilmapiiri heijastuu ravintolassa vahvasti asiakkaaseen asti. Usein ilmapiirin pystyy aistimaan jo siinä vaiheessa, kun astuu ravintolan ovesta sisään. ”Tyytyväinen ja motivoitunut työntekijä pystyy hymyilemään asiakkaalle aidosti.”
Työilmapiiriin ja työntekijäkokemukseen panostaminen on Olo Collection -ravintoloille tärkeä asia myös rekrytointien kannalta. Ensimmäinen mielikuva työpaikasta muodostuu jo ennen kuin paikkaa edes haetaan.
”Se muodostuu siitä, mitä nykyiset ja entiset työntekijämme meistä kertovat. Positiivinen mielikuva auttaa rekrytoinnissa merkittävästi ja poikii paljon hyvää”, Kangaspunta sanoo.
Olo Collection Oy
Michelin-tähtiravintola Olon ja seitsemän muun laaturavintolan ryhmä Helsingissä. Olo-perheeseen kuuluu myös cateringiin keskittynyt Olo Creative Catering sekä baarit Bar Blanda ja Enoteca Banco Vini.
10 keinoa miten voit vahvistaa hyvää työilmapiiriä:
- Tervehdi työkaveria
- Arvosta toisen työtä.
- Kunnioita yhteisiä toimintatapoja.
- Kohtele kaikkia tasapuolisesti.
- Ole läsnä ja kuuntele.
- Tarkista ymmärsitkö oikein.
- Tarjoa tarvittaessa apua.
- Jaa yhteisiä onnistumisen kokemuksia.
- Ota epäkohdat rohkeasti puheeksi.
- Etsi ratkaisuja, älä vatvo ongelmia.