Suomi ikääntyy kovaa vauhtia ja niin myös kotona-asuvien seniorikansalaisten joukko. Ikääntyneet haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, mutta oman asuinalueen palvelut eivät aina tue kotona asuvien seniorien hyvää syömistä.
Näin on erityisesti silloin, kun toimintakyky alkaa heiketä. Kannattaisiko ikääntyneet huomioida nykyistä paremmin ruokaan liittyvien, erityyppisten palveluiden kehittämisessä?
Ikäihmiset asuvat erilaisilla alueilla: osa kaupungin keskustassa, osa taajamassa tai syrjäisellä maaseudulla. Kokemukset palvelujen saatavuudesta, saavutettavuudesta, kiinnostavuudesta ja hyväksyttävyydestä ovat erilaisia asuinalueesta riippuen.
Asuinalueen yhdyskuntarakenne on voinut vuosien saatossa muuttua niin, että erilaiset palvelut kuten kauppapalvelut, ruokapalvelut tai julkisen liikenteen palvelut ovat kaikonneet kauaksi kodista. Palvelujen saavutettavuus on heikentynyt ja riippuvuus oman auton käytöstä on lisääntynyt. Kun lääkäri kieltää autolla ajamisen, ei kotoa enää selviydy palveluiden äärelle ilman toisten apua. Ja jos apua ei ole tarjolla, voi seurauksena olla ikääntyneen toimintakyvyn nopea heikkeneminen.
Ikäruoka 2.0 -hankkeessa kehitetään yhdessä palvelujen tarjoajien ja ikääntyneiden kanssa hyvää ravitsemusta, toimintakykyä ja sosiaalista kanssakäymistä tukevia palveluita. Kehitettäviin palveluihin kuuluvat laajasti erilaiset kauppa- ja ravintolapalvelut. Tavoitteena on lisätä palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, kiinnostavuutta ja hyväksyttävyyttä.
Kuva: Hankekuva Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Ikääntyneiden ruokasuositus
Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisivat maaliskuussa 2020 Ikääntyneiden uuden ruokasuosituksen. Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuosituksella edistetään ja tuetaan ikääntyneiden hyvää ravitsemusta.
Suosituksen mukaan hyväkuntoisille ikäihmisille sopivat samat ruokailua koskevat suositukset kuin muillekin aikuisille. Käytännössä tämä tarkoittaa ruokavaliota, joka sisältää runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljaa, riittävästi pehmeää rasvaa, vähän suolaa ja lisättyä sokeria.
Jotta hyvä syöminen on ikääntyneille mahdollista, ruokasuositus ohjaa palvelujen tuottajia järjestämään laadukkaita, ikääntyneiden tarpeisiin perustuvia ruokaan liittyviä palveluja.
Kodin ulkopuolella ruokailu sekä asiointi ruokakaupassa tukevat toimintakyvyn säilymistä
Kun puhutaan ikääntyneiden ruokailusta ja palveluista, keskitytään usein hoivapalvelujen piirissä oleviin kotona asuviin ikäihmisiin tai hoivakotien asukkaisiin. Kuitenkin hyvää syömistä tukevia palveluita tulisi aktiivisesti tarjota jo vasta eläkkeelle jääneille ja vielä hyväkuntoisille ikäihmisille. Hyvää syömistä tukevat palvelut ennaltaehkäisevät raihnaistumista ja ylläpitävät hyvää ravitsemustilaa, toimintakykyä ja elämänlaatua. Ruoalla voidaan siis vaikuttaa vanhenemiseen.
Ikääntyneiden ruokasuosituksessa todetaan, että ruokakaupassa käynti, ruuanvalmistus, leipominen ja muut ruoanvalmistamiseen liittyvät askareet ovat ikäihmisille toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. Kodin ulkopuolella ravintoloissa ja muissa ruokapalveluissa ruokailu sekä asiointi ruokakaupassa tukevat nekin toimintakyvyn säilymistä sekä yhteisöllisyyttä.
Hyväkuntoiset ikäihmisetkin tarvitsevat palveluja
Kotona asuvia hyväkuntoisia ikäihmisiä, jotka eivät vielä käytä paljon kotihoidon palveluita ja joilla vielä on kohtuullisen hyvä toimintakyky, ei saa unohtaa palveluja kehitettäessä. Kun työssäkäynnin aikainen lounasruokailu jää eläköitymisen vuoksi pois päiväohjelmasta ja koko päivän aterioista on vastattava itse, on uudenlaisille palveluille tarvetta.
Kun toimintakyky heikkenee, ei kauppaan enää pääse tai ruokakassien kantamiseen ei ole enää riittävästi voimaa. Kaupasta on hankala löytää tuttuja ruokia tai siellä on vaikea päättää, mikä olisi terveellistä ja hyvää syötävää. Ravintolaan syömään meneminen pelottaa, kun ei tiedä, miten siellä toimitaan.
Tämä voi johtaa negatiiviseen kierteeseen, jossa syöminen heikkenee entisestään. Kun raihnaistuminen etenee, ikääntynyt ei jaksa hakeutua toisten ihmisten seuraan, eikä ruokakaan maistu. Uusia ikääntyneille sopivia palveluita siis tarvitaan.
Palvelut yhteiselle digialustalle
Kotona asuvan ikäihmisen hyvää ruokailua ja ravitsemusta tukevat palvelut voivat koostua useista erilaisista, alueen toimijoiden tuottamista palveluista, joita kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Digitaaliset palvelualustat mahdollistavat erityyppisten palvelujen yhdistämisen ja tekevät palveluita näkyväksi alueella asuville ihmisille.
Ikääntyneiden digitaidot kehittyvät, ja moni toivoo, että tuotteita ja palveluita voi valita ja tilata kotona verkon kautta. Seniorille tämä voi tarkoittaa lisääntynyttä itsemääräämisen tunnetta. Kun itselle sopivat ja mieleiset palvelut ja tuotteet on valittu itse, ne todennäköisesti myös käytetään.
Ruokaostoksille yhdessä
Kauppakassien kotiinkuljetuksen lisäksi kotiin kuljetettavien aterioiden kuljetuspalvelut ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä koronaepidemian aikana. Eri alueilla toimii ravintoloiden aterioiden kotiinkuljetuspalveluita ja ruokalähettipalveluja, joita kannattaa kehittää edelleen.
Erityyppisiä ruokailumahdollisuuksia kodin ulkopuolelle
Kodin ulkopuolella ruokaileminen ja samalla muiden ihmisten tapaaminen vaikuttaa positiivisesti ikäihmisten toimintakykyyn. He myös kokevat syövänsä terveellisemmin ja monipuolisemmin kuin yksin kotona aterioidessaan.
Seurakunnat, yhdistykset, ravintolat tai asumisyhteisöt voivat järjestää yhteisöllisiä ruokailuja, joissa tavataan saman ikäisiä ihmisiä. Yhteisöruokailu edellyttää usein eri tahojen yhteistyötä, sillä ruokapalveluiden lisäksi tarvitaan kuljetuspalveluja. Eri toimijoiden yhteistyöllä voidaan paikallisesti muodostaa erilaisia kerhoja tai ruokaseuroja tai -piirejä, joissa yhteiseen ruokahetkeen saadaan lisättyä sosiaalista kanssakäyntiä, kulttuuria tai muuta aktiviteettia.
Useilla paikkakunnilla voi koulusta noutaa edullisesti samana päivänä valmistettua yli jäänyttä kouluruokaa. Kaikki palvelut, jotka vähentävät ruokahävikkiä ovat hyväksi, mutta palveluja tarjottaessa ja niistä puhuttaessa on hyvä muistaa ikääntyneiden, kuten kaikkien asiakkaiden, kunnioittava kohtelu. On eri asia viestiä ”ylijäämäruoasta vanhuksille” kuin ruokahävikin vähentämisestä yhdessä.
Ikäihmiset mukaan palvelujen kehittämiseen
Ikäruoka 2.0 on terveyden edistämisen määrärahalla toteutettava hanke, jossa etsitään pilottialueiden (Jyväskylän keskusta-alue, Juva ja Mäntyharju, Järvenpää) toimijoiden kanssa tapoja kehittää olemassa olevia palveluja ja tuottaa uusia palveluja kotona asumisen tueksi. Hankkeen toiminta pohjautuu uuteen ikääntyneiden ruokasuositukseen.
Hanke tukee palvelujen tuottajia lisäämään palvelujen kiinnostavuutta sekä hyväksyttävyyttä ikäihmisten keskuudessa. Ikäihmiset saavat vinkkejä terveellisten tuotteiden valintaan kaupassa sekä terveellisten ja maukkaiden ruokien järjestämiseen omiin tapahtumiin, vaikka harrastuspäivään tai järjestötoimintaan.
Ikäihmisen osallistuminen on tärkeää, jotta palveluista tulee heidän tarpeitaan tukevia, hyväksyttäviä ja kiinnostavia. Kun palveluita kehitetään yhdessä ja monialaisesti, opitaan toisten palvelutarjonnasta, tuottamisen haasteista ja mahdollisuuksista sekä ikäihmisten tarpeista. Samalla luodaan yhteiskehittämisen malli, jolla palveluita voi kehittää jatkossakin.
TIETOA IKÄRUOKA 2.0-HANKKEESTA
Monimuotoiset ruokaan liittyvät palvelut ikäihmisten yhteisöllisyyden ja toimintakyvyn tukena – hanketta (Ikäruoka 2.0) toteuttavat yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Gery ry. Tavoitteena on kehittää kotona asuvien ikäihmisten hyvää ravitsemusta ja sosiaalista kanssakäymistä tukevia palveluita yhdessä kohderyhmän ja ruokaan liittyviä palveluja tuottavien tahojen kanssa. Palveluihin kuuluvat laajasti kauppa- ja ravintolapalvelut. Hanke saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta. Hanke alkoi 1.1.2020 ja päättyy 31.10.2022.